Loma ♥

Vaihdoin fonttia, kun explorerilla ei fontti näy :-o

Koulu alkoi tossa viime torstaina ihanan joululoman jälkeen. Rakastan niin lomailua, kaikkea mitä siihen kuuluu, päivät vapaina kaikelle älyvapaalle ja vähän järkevämmällekkin toiminnalle. Mutta parasta on kuitenkin illat. Illat, jolloin herään eloon.
Tässä esimerkkejä ihanista illoista;
Koti-ilta:
Kaikki pikku pallerot on laitettu nukkumaan ja saa vaan röhnöttää soffalla ja töllöttää telkkaria, syödä sipsejä ja olla vaan. Kokoonpanostakin se riippuu, äidin kanssa on mukava pölötellä ja heittää läppää, mutta jos porukkaa on enemmän, esimerkiksi äidin kavereita, on entistä hauskempaa :)
Plussat ja miinukset:
+ Rentouttaa
+ On takuulla hauskaa
+ Voit huoletta antaa itsellesi luvan olla tekemättä mitään
- Aikuiset pakottavat sinut lopulta nukkumaan
- Elämäntapa ei ole se tervein mahdollinen
- Koko elämäänsä ei kannattaisi tuhlata tälläisiin iltoihin (mutta koko nuoruutensa voi ;D )

Pyjamabileet;
Kaverit tulevat yöksi, saunotaan, mässätään, jutellaan, valvotaan, katotaan leffoja yms. mahtavaa! Kaksi hyvää kaveria on oivallinen porukka näihin pippaloihin, eikä tilanpuutekkaan menoa haittaa!
Plussat ja miinukset:
+ Kaverit ovat teillä vielä aamullakin
+ Hauskaa tulee olemaan, ainakin jos kaverisuhteet ovat kunnossa
+ Vanhemmatkin ovat usein suopeita pyjamabileissä
- Seuraava päivä saattaa olla vähän vaitonainen valvomisen jälkeen
- Pitää itse maksaa viulut
- Siivoaminen jää sinun vastuullesi
- Kavereiden seura saattaa vähän tympäännyttää seuraavana päivänä

Bileet;
Järkkäät bileet, johon tulevat kaikki kaverisi. Musaa ja ruokaa löytyy, vanhemmat poissa ja kaikki valta sinulla! Upea ajatus, ja bileisiin on ihana pukeutua, ja onnistuneet bileet on ikimuistoiset ja hauskat!
Plussat ja miinukset:
+ Kerrankin tilaisuus näyttää hyvältä
+ Mikäli bileet onnistuvat, saat hyvän tyypin maineen
+Mikäli bileet onnistuvat, vanhemmat luottavat sinuun enemmän ja antavat sinulle vastuuta
- Bileet saattavat riistäytyä käsistä, mikäli kuokkiat astuvat kuvioihin
- Jotain saattaa mennä rikki, ja siitä tulee sinulle ongelmia jälkeenpäin
- Bileissä saattaa tulla riitoja esim. musiikista, ohjelmasta yms.

Jokainen edellämainituista on ihana illanviettotapa. Syyt olenkin jo maininnut. Juuri siksi ottaa päähän tämä joululoman loppuminen. Oi miksi miksi miksi! No, ei koulu voi mua lannistaa, bileitä, pyjamapartyja ym. on lähitienoilla tulossa, joten eikun menojalka vipattamaan, glitterit loistamaan ja kiharrusraudat kuumenemaan!
I ♥ party!

Sukulaisten sillisalaatti.

Mikä siinä oikeen on, että sukulaiset, -varsinkin ne yli seitsemänkymmenen olevat tädit-, kysyvät jokaiselta nuorelta kaikissa mahdollisissa juhlissa ne ainaiset samat kysymykset;


Kyllikki-täti: Hei, Milla? Mitä kuuluu?
Milla: Ihan hyvää.. (milla miettii, mitä kyllikki-tädille voisi sanoa, ilman että se aiheuttaisi hämmennystä, mutta eihän kyllikkiä oikeasti kiinnosta, vaan keskustelu kääntyy automaattisesti..)
Kyllikki-täti: Miten koulussa menee?
Milla: Ihan hyvin..
(Kyllikki-täti paasaa puoli tuntia, miten tärkeää opiskelu on)
Milla: Niin, kyllä mä kait ihan hyvin pärjään.
Millan äiti: Kyllä Milla on niin fiksu tyttö!
Kyllikki-täti: Niin, ethän sinä mikään suvun ylpeys ollut, pelkkiä seiskoja sait kokeista..
(Äiti ja Kyllikki aloittavat kiihkeän sanaharkan, ja Milla poistuu puhelimeen)
Millan äiti: Ja minäkö en osaa kasvattaa lastani oikein! Ei se sinunkaan Tepposi kovinkaan ansioitunut ole!
Kyllikki-täti: Älä sinä puhu minun Tepostani!
(Milla palaa puhelimesta, ja äiti häipyy)
Kyllikki-täti: Minun nuoruudessani me hiihdimme kouluun ja kavereille tekemään läksyjä, emmekä laiskotelleet sohvalla tai soitelleet kännyköillä!
Milla: Se oli mun faija..
Kyllikki-täti: Sinun isäsi kävi tuikkaamassa sinut aluille, ja häipyi! Armeijaakaan ei ole käynyt.. Toisin teki minun Urhoni!
(Millakin poistuu huoneesta, eikä Kyllikki-tätiä enää kutsuta syntymäpäiville)

Ehkä hiukan liioteltu esimerkki, mutta tähän tapaan se kulkee...

Täysin toisenlainen tapaus on sedät...;

Arttu-setä: Mitäs Milla?
Milla: Mitäs mitäs...
(sama kuin viime esimerkissä, Milla miettii, mitä sedälle uskaltaisi sanoa)
Arttu-setä: Onkos jo poikaystävää? (myhäilyä)
Milla: Öö.. (punastuu) Ei.. (vaikka olisikin)
VAIHTOEHTO 1
_____________________________________
Arttu-setä: No, kyllähän sä Artulle voit kertoa!
Milla: No ööh...
Arttu-setä: En minä kerro kenellekkään..
Milla: No on mulla yks Heke..
Arttu-setä: Niin sitä pitää, tuoppas se Heke näytille! KUULKAAS KAIKKI, MILLALLA ON POIKAYSTÄVÄ!
(Kaikki sukulaiset myhäilevät)
_____________________________________
VAIHTOEHTO 2

_____________________________________

Arttu-setä: No kyllähän sä voit Artulle kertoa!
Milla: No kun ei ole.
Arttu-setä: Pitäisihän nyt tohon ikään mennessä olla..
Milla: No niin kai.. (Milla tuntee itsensä täysin hyödyttömäksi)
Arttu-setä: Sinun iässäsi mun poikuus oli jo mennyttä, ja joka päivä uus muija!
Millan äiti: Arttu! Älä opeta Millalle huonoja tapojasi! Milla on fiksu tyttö!
Arttu-setä: Sinun isäsi oli oikein kunnon mies! Mitä sitä turhia perhettä perustamaan, menojalka kun vipattaa!
(Milla poistuu puhelimeen, ja Arttu ja Millan äiti aloittavat kiihkeän sanaharkan)
Arttu-setä: Mitä sinäkin sillä Mikalle (Millan isä) olet vihainen! Kunnon äijähän se on!
Millan äiti: Älä sinä puutu minun elämääni!
(Milla poistuu puhelimesta, ja äiti häipyy tuohtuneena)
Arttu-setä: Pojatko sielä soitteli?
Milla: Faija.
Arttu-setä: Kyllä se sinun isäsi on oikea kunnon mies!
(Millakin häipyy, eikä Arttu-setääkään enä synttäreille kutsuta)
Itseasiassa, koko synttäreitä ei enää järjestetä.

Niin, nuo sukulaiset ovat kyllä aika mielenkiintoinen aihealue. Juttua riittäisi loputtomiin. No, ehkä mustakin tulee joskus samanlainen Kyllikki, niin onkos tässä varaa valittaa?

Kuka mä oon?

Oon miettinyt tätä asiaa monesti. Kuka mä oikeasti olen? Riippuu keneltä kysyy. Jos kysyn vaikkapa poliisin arkistosta, sieltä selviäisi että olen Rosa-Maria, vuonna 96 syntynyt tyttö jne..
Tai jos kysyn vaikka äidiltäni, se sanois että mä olen sen rakas tyttö, ja hyvä juuri tälläisena kuin olen.
Jos kysyisin kavereiltani, ne sanois varmaan että mä oon kiva, luotettava rehellinen, ystävällinen tms. mitä nyt yleensä kavereista kohteliaisuuden pakottamana sanotaan.
Kun kysytään itseltäni, että kuka olen on vastaus...? Emmä tiä.. Inhoon välillä kun ihmiset on vaan et " en mä tiiä, ihan sama", kyllä sen nyt tietää jos oikeesti ajattelee. Mutta kuka mä olen? Mä en oikeesti tiedä. Kyllä mä varmaan joskus sen tiedän, mutta just nyt mulla ei oo hajuakaan.